Energiatutkimuskeskusta luomassa

Projektipäällikön katsaus

Energiatutkimuskeskuksen rakentamisessa aletaan päästä käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottoon haettiin ja saatiin 9.6.2015 hankerahoitusta EAKR-ohjelmasta. KOLA-hankkeet koostuvat kahdesta eri hankkeesta, jossa toisessa tehdään vielä täydentäviä laitehankintoja ja modifiointia, toisessa puolestaan systemaattista käyttöönottoa. Käyttöönotto on suunniteltu toteutettavan seitsemässä eri jaksossa ja käytännössä prosessinosa kerrallaan. Hankkeet jatkuvat vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2016 aikana käyttöönottoon tulee saada mukaan myös yritykset, sillä hankkeen toteutuminen edellyttää myös yritysten rahoitusta.

Kesä ei tuonut taukoa energiatutkimuskeskuksella työskentelyyn ja vakituinen henkilökunta piti lomiaan rakentamisen etenemisen ehdoilla. Kaksi insinööriopiskelijaa suoritti ympäristössä harjoittelujaan ja teki hienosti hommia sanotaan nyt vaikka kaikkea ”hitsauksesta hienokuormitukseen”. Kesällä saatiin viimeisetkin prosessilaitteet asennettua paikoilleen, mutta työtä riittää edelleen putkilinjojen, kuumien pintojen eristämisen ja erityisesti prosessin sähköistyksen osalta. Prosessin ohjauksen osalta omaa ohjelmointityötä on edessä vielä ihan merkittävästi.

Sahkosuodatin 090715 140815Kilpailutuksen tuloksena sähkösuodattimen eristystyön toimittajaksi valittiin virolainen yritys edullisempaan hintatasoon perustuen. Eristystyöt etenivät kesällä täysin suunnitellusti kustannusten ja aikataulun osalta. Työmaalla vain poikkeuksellisesti kommunikoitiin englanniksi, viroksi ja myös venäjäksi. Lopputuloksessa ei ollut moitteen sijaa.

Oppilaitosten välinen yhteistyö on ollut useankin seminaarin ja pienemmän tapaamisen aiheena esillä. Tutkimuskeskusympäristössä yhteistyötä on Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) kanssa harjoiteltu kuitenkin käytännön tasolla. Sakky:n tekniikan opiskelijat ovat jo nyt olleet mukana ainakin teräsrakenteissa, koneistetuissa osissa, putkistoissa, rakennustöissä ja nyt todella merkittävästi prosessin sähköistyksessä.

Sähköistyksestä voi ihan erikseen nostaa menettelytavan, joka kelpaa malliksi muillekin. Prosessin sähkösuunnittelu tehtiin jo aiemmin suunnittelutoimiston toimesta oman projektiväen määrittelyn mukaisesti. Täydentävää ja yksityiskohtien suunnittelua tehtiin Savonian Kuopion insinööriopiskelijoiden toimesta. Asennustöiden valvontaan kilpailutettiin mukaan taho, jolla on vahva kokemus vastaavien tuotantoympäristöjen sähkö- ja automaatiototeutuksista. Asennustyötä tehdään Sakky:n opiskelijoiden toimesta ja parhaimpina päivinä heitä on työskennellyt lähes 15 asentajaa useamman kokonaisuuden kimpussa yhtä aikaa. Projektiväki huolehtii tarvikkeiden hankinnasta ja osaltaan opastuksesta. Savonian sähkötöiden valvoja vielä varmistaa työn lopputuloksen ja sähköturvallisuuden. Menettely on jo osoittanut ettei opiskelijoiden motivaatiossa ole moitteen sijaa, kun jokainen tiedostaa, että kohde jää todelliseen käyttöön ja työn tulosta arvioidaan vieläpä ulkopuolisen tahon toimesta. Kustannuksiin kohdistuvat leikkaukset kyllä viimeistään opettavat oppilaitokset yhteistyöhön, mutta meidän kokemustemme mukaan sitä kannattaisi tehdä jo muutoinkin.

Itä-Suomen yliopisto on jättänyt hankehakemuksen ”Pyrolyysiöljyihin perustuvien energiaratkaisujen kehittäminen ja arvioiminen (Pyreus)” – hankkeesta, jossa Savonialla on hankkeen osatoteutus. Hankkeen rahoituspäätös etenee hyvässä myötätuulessa ja osuutemme antaa sopivan paineen ympäristön käyttöönoton osalta. Jo kuluvan syksyn aikana tulisi päästä testaamaan bioöljypoltinta koeympäristön tulitorvi-tuliputkikattilassa. Riikinvoiman voimalaitos etenee myöskin sopivasti koeympäristön kanssa samaan aikaan. Energiatutkimuskeskuksen leijukattilassa haluttaisiin koepolttaa näyte-eriä mahdollisimman pian, mm. siksi että päästäisiin analysoimaan tuhkan koostumusta ja siten suunnittelemaan tarkemmin tuotantolaitoksen tuhkien käsittelyä ja sijoitusratkaisuja.

Energiatutkimuskeskus ei taida merkittävästi poiketa muiden koeympäristöjen käyttöönottovaiheesta. Hankintatarpeita on enemmän kun varattua rahoitusta, tekemistä enemmän kun mitä omin ja lainatuin resurssein ehditään tehdä ja aikataulujen osalta toiveet ovat sen suuntaisia että valmista olisi jo pitänyt olla.

Kiireellä tätä projektia ei nyt kuitenkaan ole edelleenkään tarkoitus pilata. Tehdään enneminkin kerralla valmista, jotta kalliilta ja aikaa vieviltä muutostarpeilta vältyttäisiin. Kyselyistä huolimatta savu ei vielä piipusta nouse, mutta uskokaa vaan että sekin aika vielä koittaa.

Tki-asiantuntija Petteri Heino
KOLA-hankkeen projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Puh. 044 785 6759

feed-image
 

Instagram